Kookosöljy on mainettaan huonompi

Kookosöljy on mainettaan huonompi

Tulostettava sivuTulostettava sivu

Kookosöljyä pidetään ihmeaineena. Sillä väitetään olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa ihon kuntoon, immuunisysteemin toimintaan, suolistovaivoihin, painoon, veren kohonneisiin kolesteroliarvoihin, diabetesriskiin, väsymykseen ja kilpirauhasen toimintaan.  Kookosöljy on kuitenkin sydämen hyvinvoinnille pahaksi. Sen rasvahapoista yli 90 prosenttia on kovia, mikä tekee siitä huonon rasvan.

Väite 1: Kylmäpuristus muuttaa kookosöljyn terveystuotteeksi

Kookosöljy on palmuöljyn lisäksi toinen runsaasti kovaa rasvaa sisältävä kasviöljy. Kun palmuöljyn rasvasta 53,3 prosenttia on tyydyttynyttä, kookosöljyn rasvahapoista tyydyttyneitä on peräti 91,3 prosenttia ja transrasvahappojakin se sisältää 0,6 prosenttia. Kokonaisuutena kovan rasvan osuus sen rasvahapoista on siis noin 92 prosenttia. Pehmeiden, tyydyttymättömien rasvojen osuus kookosöljyssä on ainoastaan 6,6 prosenttia. Rypsiöljyn rasvakoostumus on päinvastainen: sen rasvahapoista vain 5,7 prosenttia on tyydyttyneitä ja loput ovat pehmeitä rasvahappoja. Transrasvahappoja rypsiöljy ei sisällä lainkaan.

Ihmiselle välttämättömiä rasvahappoja, eli rasvahappoja, joita elimistö ei pysty itse valmistamaan, kookosöljyssä on erittäin vähän: linolihappoa (omega-6) 1,9 prosenttia ja alfalinoleenihappoa 0,2 prosenttia. Rypsiöljyssä linolihappoa on 22 prosenttia ja alfalinoleenihappoa 11 prosenttia.

Väite siitä, että kookosöljyllä on erilainen rasvakoostumus kuin kookosrasvalla, on harhaa. Kylmäpuristus ei myöskään vaikuta rasvakoostumukseen eikä muuta kookosöljyä terveyttä edistäväksi.

Väite 2: Kookosöljy on sydämelle hyväksi sen suuren lauriinihappopitoisuuden vuoksi

Väite ei pidä paikkaansa. Kookosöljyn sydänterveysvaikutuksia perustellaan sen suurella lauriinihappopitoisuudella. Lauriinihappo on 12 hiiltä (C12) sisältävä tyydyttynyt rasvahappo. Tieteelliset tutkimukset ovat kiistattomasti osoittaneet, että C12-C16-rasvahapot (lauriini-, myristiini- ja palmitiinihappo) suurentavat veren kolesterolipitoisuutta. Kookosöljy ei siis sovellu sydänterveyden edistämiseen. Yleisesti ottaen se, että kookosöljyn rasvahapoista yli 90 prosenttia on kovia, tekee siitä huonon rasvan. Suositusten mukaan tyydyttyneitä ja transrasvahappoja pitäisi saada yhteensä korkeintaan yksi kolmannes kokonaisrasvasta.

Väite 3: Kookosöljy on hyväksi, koska se sisältää elimistölle välttämättömiä rasvoja

Tämäkään väite ei pidä paikkaansa. Koska kookosöljy sisältää yhteensä 2,1 prosenttia linoli- ja alfalinoleenihappoa, ei sitä voida suositella välttämättömien rasvahappojen lähteeksi. Saadakseen suositusten mukaisen määrän sekä omega-6- että omega-3-rasvahappoja tulisi kookosöljyä 2000 kcal:n energiatasolla nauttia noin 1,2 litraa (1100 grammaa eli 79 ruokalusikallista) päivässä. Rypsiöljyä tarvitaan samaan tarkoitukseen vain kaksi ruokalusikallista päivässä.

Väite 4: Tieteellinen näyttö kookosöljyn vaikutuksista sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä puuttuu

Tämä pitää paikkansa. On arveltu, että helposti imeytyvät keskipitkäketjuiset rasvahapot, joita kookosöljyssäkin on, voisivat olla hyödyllisiä painonpudotuksessa tai vatsaoireissa. Valitettavasti kovien rasvojen runsas määrä ja välttämättömien rasvahappojen erittäin pieni määrä ovat syinä siihen, ettei kookosrasvaa eikä myöskään kookosmaitoa tai kookoskermaa suositella päivittäiseen käyttöön – ei edes laihduttajalle.

Tieteellinen näyttö kookosöljyn vaikutuksista erilaisten sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn on heikko, sillä ihmisillä tehtyjä tutkimuksia on hyvin vähän. Tutkimustieto ei siis puolla sitä, että kookosöljy vaikuttaisi positiivisesti ihon toimintaan, Crohnin tautiin, väsymykseen, ärtyvän suolen oireyhtymään, kilpirauhasen toimintaan, painoon tai diabetekseen. Rotilla tehdyt tutkimukset eivät riitä suositusten antamiseen. Voiteen ainesosana se voi pehmentää ihoa.

Rasvan mahdollisia immunologisia eli tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia perustellaan yleensä runsaalla omega-3- tai runsaalla antioksidanttipitoisuudella. Omega-3-pitoisuus kookosöljyssä on hyvin pieni. E-vitamiiniakin kookosöljy sisältää vain 1,8 mg/100 g, vain kymmenesosan rypsiöljyn E-vitamiinimäärästä. A- ja C-vitamiinia kookosöljy ei sisällä lainkaan.

Muina kookosöljyn vaikuttavina aineina on nostettu esiin muiden muassa kasvikunnan sterolit ja ko-entsyymi Q. Niiden pitoisuudet kookosöljyssä ovat kuitenkin niin matalia, ettei niillä ole terveydellistä vaikutusta. Esimerkiksi steroleita kookosöljy sisältää 100 grammassa n. 100 mg, kun rypsiöljyn kohdalla sama luku on noin 700 mg.

Teksti: Eija Orreveteläinen

 

Artikkelin kirjoittaja Eija Orreveteläinen, THM, on Kuopion yliopistosta valmistunut laillistettu ravitsemusterapeutti. Hänen yrityksensä Ravitsemusaakkoset Oy:n konsultointi perustuu tieteelliseen, ajan tasalla olevaan ravitsemustietoon.

Ajankohtaista

Asiantuntijaseminaari 24.10.2013: Ravitsemus ja työelämä – 24.10.2013

Torstaina 24.10.2012 lähes 200 terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaista kokoontui Finlandia-taloon aamupäiväksi keskustelemaan ravitsemuksesta ja työelämästä. Huippuasiantuntijoiden puheenvuoroissa kuultiin ajankohtaista asiaa työelämän vallankumouksesta sekä työstä ja ruokailusta.

Lue lisää

Ruokavalion kokonaisuus kuntoon – 16.10.2013

Uudistetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistettiin lokakuun alussa. Ne korostavat aikaisempaa enemmän yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuden merkitystä.

Lue lisää
kävele sydämen puolesta Becel sydänterveys

Sydänterveys on usean asian summa - Liikkuen sydämen hyväksi – 25.9.2013

Omaa sydänterveyttään voi edistää monella eri tavalla: ravinto ja liikunta ovat avainasemassa, mutta myös hyvällä mielellä, stressittömyydellä ja yöunilla on oma merkityksensä. Kävele sydämen puolesta –kampanjassa kerätään liikkuen varoja naisten sydänterveyden tutkimukseen.

Lue lisää

Terveellinen ruokavalio saattaa suojata masennukselta – 11.9.2013

Suomessa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että terveellinen ruokavalio saattaa suojata masennukselta. Terveystieteiden maisteri Anu Ruususen tutkimuksessa tarkasteltiin ruokavalion yhteyttä masennusriskiin. Seurantatutkimus kesti 20 vuotta, ja siinä seurattiin 2 000 keski-ikäisen miehen terveydentilaa.

Lue lisää
öljy lisäaine E-koodi

Epäiletkö E-koodeja? – 10.6.2013

Elintarvikkeiden ainesosaluetteloita tutkiessa se usein iskee. Suuri hämmennys. Mitä piilottavat taakseen nämä mystiset E-koodit, joita tekstissä vilisee tämän tästä? Mihin lisäaineita oikein tarvitaan ja miksi elintarviketeollisuus niitä lautasellemme laittaa?

Lue lisää

Suomalaisessa ruokavaliossa on vain vähän transrasvaa – 5.5.2013

Toisin kuin usein edelleen virheellisesti luullaan, transrasvojen saanti ei ole Suomessa ongelma. Transrasvojen saanti ei selitä esimerkiksi suomalaisten kohonneita kolesteroliarvoja.

Lue lisää