Ammattilaispäivän antia

Ammattilaispäivän antia

Tulostettava sivuTulostettava sivu

 – Alkaako rasvakeskustelun uusi aika?

Unileverin järjestämä asiantuntijaseminaari 29.10.2012 Helsingin Finlandia-talolla tarjosi ajankohtaisen katsauksen paljon esillä olleisiin ravitsemuskysymyksiin. Uusia pohjoismaisia ravitsemussuosituksia valmistellaan tilanteessa, jossa suomalaisten kolesterolikäyrät ovat kääntyneet vuosien laskun jälkeen uuteen nousuun. Löytyykö suosituksista uusia eväitä ravitsemushaasteiden ratkaisuun? Mihin suuntaan kääntyvät kolesteroli- ja ylipainokäyrät tulevina vuosina?

Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee

Uusien yhteispohjoismaisten ravitsemussuositusten valmistelutyö alkaa olla loppusuoralla. Kesäkuussa esitelty luonnos suosituksista on kommentointikierroksella, jonka jälkeen suositus viimeistellään lopulliseen asuunsa. Suositustyöryhmän suomalainen asiantuntijajäsen, kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että valmis suositus esitellään huhtikuussa 2013.

Uudistuva pohjoismainen ravitsemussuositus korostaa ruokavalion kokonaisuuden merkitystä yksittäisten ruoka- tai ravintoaineiden sijaan. Terveyttä edistävään ruokavalioon kuuluu paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, pähkinöitä ja siemeniä sekä täysjyväviljaa. Säännöllinen kalan sekä kasviöljyjen käyttö on suositeltavaa. Maitovalmisteet ja liha on hyvä valita vähärasvaisina vaihtoehtoina.

Taustalla systemaattinen tieteellinen arviointityö

Kaikista energiaravintoaineista eli rasvasta, hiilihydraateista, proteiineista ja alkoholista, on tehty suositustyössä erittäin laaja ja systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Katsauksessa on käyty läpi 2000-luvulla julkaistu tieteellinen tutkimusnäyttö. Myös aikaisempi tutkimusnäyttö huomioidaan suositusta valmisteltaessa. Arvioituja tutkimuksia koskevat kriteerit on laadittu tarkasti, ja kriteerit ovat julkisia.

- Rasvan osalta läpikäytyjä tutkimusabstrakteja on ollut useita tuhansia. Hyvin suuri osa tutkimuksista on huolella satunnaistettuja tutkimuksia, joista saatu näyttö on laadukasta ja vakuuttavaa, Schwab kertoi.

Tutkimusnäyttö tukee pehmeän rasvan suosimista

Schwabin mukaan tutkimusnäyttö tukee edelleen vahvasti sitä, että pääosa ruokavalion rasvasta tulee olla pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, kun taas kovan, tyydyttyneen rasvan osuutta ruokavaliossa on tarpeen rajoittaa. Sen osuus käytetystä rasvasta saisi olla korkeintaan 1/3.

Suositusluonnoksessa rasvan kokonaissaannille ei ole asetettu tarkkaa ylärajaa. Sopiva osuus on riippuvainen muusta ruokavalion kokonaisuudesta.

- Rasvan saantia ei kuitenkaan ole syytä kasvattaa nykyisestä keskimääräisestä saannista, joka on noin 30-35 prosenttia kokonaisenergiasta, Schwab ohjeisti.

Oikea ateriarytmi voi korjata rasvan laatua

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg toi seminaariin käytännön ravitsemusohjaukseen perustuvaa näkökulmaa. Hän kertoi kiinnittävänsä ohjaustyössä enemmän huomiota suosituksia vähärasvaisempaan kuin runsasrasvaisempaan ruokavalioon.

- Esimerkiksi laihduttajilla, urheilijoilla ja muilla ravitsemuksen suhteen hyvin motivoituneilla ryhmillä liian vähärasvainen ruokavalio on yleinen ongelma. Vähärasvainen ruokavalio vaikeuttaa ravitsemussuositusten toteutumista rasvan laadun osalta, Borg havainnollisti.

Borgin mielestä väestötasolle suunnitellut ravitsemussuositukset ovat hyvä viitekehys myös yksilölliseen ravitsemusohjaukseen. Asiakkaan rasvan käytön epäkohtiin ei kuitenkaan ole aina pakko puuttua rasvasta puhumalla. Ruokavalion rasvan laatu voidaan saada kuntoon myös epäsäännölliseen ateriarytmiin puuttumalla, sillä napostelusyömisestä saadaan usein huomaamatta reilusti kovaa rasvaa.

Itämeren ruokavalio ohjaa terveelliseen syömiseen

Professori Aila Rissanen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lihavuustutkimusyksiköstä totesi omassa puheenvuorossaan, että valmisteilla olevat uudet ravitsemussuositukset ovat hyvin linjassa nykyisten ylipainon ja lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettujen ohjeistusten kanssa. Käypä hoito –suosituksen mukaan lihavuuden ensisijainen hoitomuoto on elintapahoito, johon kuuluu tasapainoisen ravitsemuksen ohella myös säännöllinen liikunta.

Käytännössä monipuoliseen ja tasapainoiseen syömiseen ohjaa hyvin vanha tuttu lautasmalli, joka on Rissasen mielestä edelleen erittäin käyttökelpoinen. Suomessa terveyttä edistäväksi todettua Välimeren ruokavaliota voi toteuttaa omia pohjoisia raaka-aineitamme suosien. Tällaisen Itämeren ruokavalion perustan muodostavat vihannekset, marjat ja juurekset sekä ruis ja muut täysjyväviljat. Erinomainen pehmeän rasvan lähde on rypsiöljy.

Tavoiteltuun kolesterolitasoon pääsee harva

Tutkimusprofessori Tiina Laatikainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) esitteli tuloksia keväällä toteutetusta Finriski 2012 –väestötutkimuksesta. Tulokset osoittavat selvästi, kuinka suomalaisten keskimääräinen kolesterolitaso on monen vuoden laskun jälkeen kääntynyt nyt nousuun.

THL:n asiantuntijat arvelevat, että kolesterolitasojen nousua selittävät suomalaisten rasvan käytössä viime aikoina havaittavissa olleet muutokset. Kiinnostus voin ja voi-kasviöljyseosten käyttöön on lisääntynyt, ja aika ajoin voi on jopa loppunut suomalaiskauppojen hyllyiltä.

- Kolesterolitasot ovat nousseet tasaisesti kaikissa tutkituissa ikäryhmissä. Tavoiteltuun kolesterolitasoon alle 5 mmol/l pääsee tällä hetkellä vain noin 40 prosenttia työikäisistä suomalaisista, Laatikainen kertoi.

Uhkana sepelvaltimotaudin lisääntyminen

Laatikaisen mukaan sepelvaltimotautitapausten määrä uhkaa lisääntyä noin 300 – 400 tapausta vuosittain, mikäli muutos kolesterolitasoissa jää pysyväksi.

1960-luvun huippuvuosista suomalaismiesten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on tähän mennessä laskenut yli 80 prosenttia. Myönteistä kehitystä on selittänyt pitkään jatkunut lasku väestön kolesterolitasoissa, mikä taas on ollut seurausta tyydyttyneen rasvan saannin vähenemisestä.

Kasviöljyjen käyttö alkoi yleistyä 1980-luvulla ja samalla voin kulutus kääntyi laskuun. Vuodesta 1982 vuoteen 2007 suomalaisten tyydyttyneen rasvan saanti laski 20 prosentista 12 prosenttiin kokonaisenergian saannista. Tiedot nykyisestä tasosta saadaan, kun Finriski-tutkimuksen tulokset ravinnon käytön osalta valmistuvat.

Teksti: ETM, ravitsemus- ja terveystoimittaja Krista Korpela-Kosonen

Ajankohtaista

Asiantuntijaseminaari 24.10.2013: Ravitsemus ja työelämä – 24.10.2013

Torstaina 24.10.2012 lähes 200 terveydenhuollon ja ravitsemuksen ammattilaista kokoontui Finlandia-taloon aamupäiväksi keskustelemaan ravitsemuksesta ja työelämästä. Huippuasiantuntijoiden puheenvuoroissa kuultiin ajankohtaista asiaa työelämän vallankumouksesta sekä työstä ja ruokailusta.

Lue lisää

Ruokavalion kokonaisuus kuntoon – 16.10.2013

Uudistetut pohjoismaiset ravitsemussuositukset julkistettiin lokakuun alussa. Ne korostavat aikaisempaa enemmän yksittäisten ravintoaineiden sijaan ruokavalion kokonaisuuden merkitystä.

Lue lisää
kävele sydämen puolesta Becel sydänterveys

Sydänterveys on usean asian summa - Liikkuen sydämen hyväksi – 25.9.2013

Omaa sydänterveyttään voi edistää monella eri tavalla: ravinto ja liikunta ovat avainasemassa, mutta myös hyvällä mielellä, stressittömyydellä ja yöunilla on oma merkityksensä. Kävele sydämen puolesta –kampanjassa kerätään liikkuen varoja naisten sydänterveyden tutkimukseen.

Lue lisää

Terveellinen ruokavalio saattaa suojata masennukselta – 11.9.2013

Suomessa tehdyssä väitöstutkimuksessa havaittiin, että terveellinen ruokavalio saattaa suojata masennukselta. Terveystieteiden maisteri Anu Ruususen tutkimuksessa tarkasteltiin ruokavalion yhteyttä masennusriskiin. Seurantatutkimus kesti 20 vuotta, ja siinä seurattiin 2 000 keski-ikäisen miehen terveydentilaa.

Lue lisää
öljy lisäaine E-koodi

Epäiletkö E-koodeja? – 10.6.2013

Elintarvikkeiden ainesosaluetteloita tutkiessa se usein iskee. Suuri hämmennys. Mitä piilottavat taakseen nämä mystiset E-koodit, joita tekstissä vilisee tämän tästä? Mihin lisäaineita oikein tarvitaan ja miksi elintarviketeollisuus niitä lautasellemme laittaa?

Lue lisää

Suomalaisessa ruokavaliossa on vain vähän transrasvaa – 5.5.2013

Toisin kuin usein edelleen virheellisesti luullaan, transrasvojen saanti ei ole Suomessa ongelma. Transrasvojen saanti ei selitä esimerkiksi suomalaisten kohonneita kolesteroliarvoja.

Lue lisää